Mitae huutaminen tekee lapselle?
Mitae huutaminen tekee lapselle?
Mitä huutaminen tekee lapselle?
– Huutaminen vahingoittaa lapsen minäkuvaa. Se saa heidät tuntemaan kyvyttömyyttä ja uskomaan, että he ovat arvottomia ja hyödyttömiä. Tutkijat saivat selville, että huutaessaan vanhemmat saattoivat haukkua lapsiaan tyhmiksi tai laiskoiksi, mikä myös nakersi vanhempien arvovaltaa lasten silmissä.
Saako lapselle huutaa?
Miten on, neuvolapsykologi Pirjo Latvanen, saako lapselle huutaa? ”Kyllä ja ei. On erilaisia huutoja ja tilanteita, joissa täytyy huutaa: esimerkiksi vaaratilanteissa, joissa lapsi pitää saada lopettamaan tai pysähtymään. Toisaalta lapsen sättiminen tottelemattomuudesta huutamalla ei ole suositeltavaa”, Latvanen sanoo.
Voiko vauva Traumatisoitua?
Ihan pienikin vauva voi traumatisoitua, vaikka hän ei muista. Psykoterapeutti Kirsti Keskitalo huomauttaa, että olennaista on vanhemman oma oireilu. Mikäli hän siitä johtuen uppoutuu esimerkiksi jatkuvasti someen eikä pysty irtautumaan ja olemaan lapsen käytettävissä.
Saako lapselle olla vihainen?
– Saa olla vihainen, mutta ei saa huutaa, lastenpsykiatri Jukka Mäkelä yksinkertaistaa sanomansa. Mäkelän mukaan äänen korottaminen vie huomion pois itse asiasta, eli mikä lapsen käytöksessä meni pieleen. – Huutaminen johtaa tilanteeseen, jossa lapsi ei ikään kuin voi muuta kuin reagoida tunteillaan.
Onko lapselle huutaminen rikos?
Lapsen lieväkin pahoinpitely on yleisen syytteen alainen rikos. Siitä täytyy aina tehdä lastensuojeluilmoitus. Kaikista lapseen kohdistuvista seksuaalirikosepäilyistä ja muista kuin äärimmäisen lievistä pahoinpitelyistä täytyy tehdä rikosilmoitus poliisille. Epäselvissä tilanteissa voi aina konsultoida poliisia.
Miten riitely vaikuttaa vauvaan?
– Riitely voi vaikuttaa välillisesti lapseen. Kun vanhemman mieli on muualla riidellessä, lapsi jää psyykkisesti yksin. Yksin jäänyt lapsi kokee, ettei ole tärkeä tai saa tukea. Lapsi voi myös saada vääristyneitä malleja riitelystä.
Miksi vauva repii hiuksiaan?
Vauva voi olla hyvin itkuinen tai hän on hiljaa ja vetäytyy omaan maailmaansa. Vähän isompana lapsi saattaa käyttäytyä aggressiivisesti itseään kohtaan kuten hakata päätään tai repiä hiuksiaan. Syömis- ja nukkumishäiriöt tai jatkuva sinne tänne säntäily kertovat myös turvattomuuden tunteesta.
Mistä lapsi Traumatisoituu?
Traumaattiseen tapahtumaan liittyy niin lapsilla kuin aikuisillakin usein tunne avuttomuudesta, kauhusta ja ”hajanaisuudesta”. Lapsi traumatisoituu useimmiten tapahtumissa, joihin liittyy kiintymyssuhteen menetys ja lapselle tärkeän ihmisen pettäminen.
Mistä voi saada trauman?
Traumaattinen tilanne voi olla esimerkiksi läheisen ihmisen kuolema, itsemurha lähipiirissä, vakava sairaus tai vammautuminen, onnettomuudet tai väkivallan kohteeksi joutuminen. Myös niin sanotut läheltä piti -tilanteet tai kokemus uhattuna olemisesta voi aiheuttaa psyykkisen trauman.
Miksi lapsi on vihainen?
Joskus uhmakkuus voi syntyä uupumuksesta: lapsella ja perheellä on liikaa tekemistä ja liian vähän aikaa vain yhdessä olemiseen, ja väsyneenä psyykkinen joustavuus on vähissä. Joskus uhmakkaan lapsen perhe välttää vapaata yhdessäoloa, jottei ikäviä tilanteita synny. Tämä lisää uupumusta ja pahentaa kiukkua.
Saako lasta tukistaa?
Lapseen kohdistuvan väkivallan muodot Fyysinen väkivalta on lapsen kehon satuttamista eri tavoin. Myös ruumiillinen kuritus on lapseen kohdistuvaa väkivaltaa eikä sitä saa sallia. Se on myös laissa kielletty. Lasta ei saa esimerkiksi läimäyttää, tukistaa eikä hänelle saa antaa luunappeja.
Saako lapselle antaa Luunappia?
Vanhempi tai kukaan muukaan ei saisi antaa lapselle luunappia. Suomessa on voimassa lapsenhuoltolaki, jonka mukaan lasta ei saa satuttaa tai loukata millään tavalla. Vanhempien pitää kasvattaa lasta hellästi ja ymmärtävästi. Kurittaminen tai muu lapsen huono kohtelu on siis kokonaan kielletty.